VADELMAT KYPSYVÄT...

Vadelmat kypsyvät jo Oulun korkeudellakin asti. Ravitsemusuositusten mukaan marjat kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon. Marjoja kannattaa käyttää monipuolisesti. Marjat ovat kevyt vaihtoehto mm. herkutteluun. Esimerkiksi vadelmat sisältävät vain 48 kcal /100g.  Marjat sisältävät myös monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Vanhemmillani oli vuosia sitten vadelmanviljelyä ja vadelmia myytäväksi asti. Kaikkia pensaita ei ole hävitetty ja ne ovat saanneet rauhassa villiintyä, eikä niitä ole enään hoidettu. Kävin tänään katsomassa löytyykö sieltä yhtään vadelmia ja ovatko jo kypsyneet. Löytyihän sieltä niin paljon etteivät mahtuneet omaan vatsaan vaan jouduin poimimaan pakasteeseenkin asti

Poimin marjat suoraan pieniin pusseihin ja huonot keräsin toiseen astiaan mehumarjoiksi. Vadelmat laitan pieniin pusseihin, jolloin pakasteesta voi ottaa pussin kerralaan ja sulattaa sen verran kun syö.

Poimiessa pidän pientä sankkoa mukana käsivarrella ja laitan siihen huonot marjat ja täydet pussit. Poiminnan jälkeen kaivelen pussit mehumarjojen seasta ja huonot marjat laitetaan omaan pussiin ja pakastimeen odottamaan mehun keittoa.
























Tänä vuonna ei ole paljoa vadelmissa toukkia. Toukat ovat vattukuoriaisen toukkia jotka ovat vadelman yleisimpiä tuholaisia. Aikuinen kuoriainen munii vadelman kukkiin kukinta-aikana tai raakilevaiheessa. Jos niitä haluaa torjua, pitää vadelma ruiskuttaa kasvinsuojeluaineella jo nuppuvaiheessa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä pitää ehdottomasti noudattaa tarkasti valmisteen käyttöohjeita, ettei marjoihin jää jäämiä torjunta-aineista. Meidän villiintyneitä pensaita ei ruiskuteta, koska niitä ei viljellä enään ammattimaisesti, eikä satoa myydä.

Meillä on vadelmien seassa myös mesivadelmaa, joka on mesimarjan ja vadelman risteytys. Maultaan lähes samanlainenen kuin vadelma. Saattaa olla hieman mesimarjan aromia. Kasvutavaltaan se on samanlainen kuin vadelma. Meillä mesivadelmat hajoavat poimittaessa helpommin kuin tavalliset vadelmat. Muita vadelmien sukulaiskasveja ovat mm. mesimarja ja jalomaarain. Mesimarjaa voidaan myös viljellä puutarhassa. Jalomaarain on puolestaan suomalaisen mesimarjan ja alaskanmesimarjan risteytys ja se on kasvutavaltaan mesimarjan tapainen matala kasvi.

Vadelman ravintoaineet löydät finelistä: Fineli

Lähteitä ja linkkejä:
Vattukuoriainen Luomu.fi
Mesivadelma /MTT
Mesimarja / Arktiset aromit

Hedelmän- ja marjanviljelyliitto
ravitsemusneuvottelukunta,ravitsemussuositukset

LANTTUSOSEKEITTO

Olin muutama viikko sitten Scandikissa koulutuksessa ja sain siellä tosi hyvää lanttusosekeittoa. En ole tehnyt koskaan lanttusosekeittoa, joten päätin kokeilla tehdä sitä itse.

Ostin kaupasta palan lanttua ja lisäksi porkkanoita sekä kevyt ruokakermaa.

Kaupan hyllyilta löytyy monenlaisia ruokakermoja. niistä kannattaa katsoa rasvaprosentti ja rasvanlaatu. Osa "kermoista" on kokonaan maitopohjaisia ja osa on kasvispohjaisia tai molempia.

Maitopohjaisissa on enemmän kovaa rasvaa eli tyydyttynyttä, joka on sitä huonompaa rasvaa. Jos "kerman" rasvaprosentti on vielä korkea saa siitä paljon huonoa rasvaa. Esimerkiksi maitopohjaisessa kuohukermassa (35%) on 35g rasvaa, jossa voi olla tyydyttynyttä rasvaa 23,4g/100g. Huonon rasvan määrä on silloin 2/3 osaa koko rasvan määrästä ja kaloreitakin siinä on 330kcal/100g. Kasvipohjaisessa esim. 26%:ssa kermassa tyydyttynyttä rasvaa on 8,1g/100g, jolloin huonon rasvan osuus on huomattavasti pienempi.

Kuvassa kevyempiä vaihtoehtoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on maitopohjainen ruokakerma jonka rasvaprosentti on 15%  jolloin rasvaa on 15g/100g josta tyydyttynyttä huonoa rasvaa on 8,3g eli yli puolet koko rasvan määrästä. Toinen kermavalmiste on osaksi kasvirasvapohjainen ja rasvaa 4%. 4g:sta rasvaa on 1,3g tyydyttynyttä rasvaa jolloin huonon osuus on alle kolmasosa. 

Laitoin keittoon kuvan 4% :sta ruokakermaa 0,7dl jolloin kermasta tuli keittoon n. 40 kcal (0,7 x 57kcal =39,9 kcal). Jos olisin laittanut saman määrän 15%:sta ruokakermaa  0,7dl olisi kaloreita tullut siitä n. 115kcal ( 0,7 x 164kcal).  35%:sta kuohukermasta olisi vastaavasti tullut 231kcal.

Koko keiton kalorimäärät 4% kermalla on 160 kcal, 15%kermalla 235 kcal ja 35% kermalla 355 kcal joten kerman rasvaprosentilla on merkitystä!!!!!

Lisää tietoa kermojen sisällöistä löydät mm.  Fineli  :n sivuilta

Sosekeiton ohje: (koko annoksessa n. 160kcal)
200g lanttua
150g porkkanaa
0.7dl 4% kevyt kermaa
suolaa
0,5 dl paprika kuutioita koristeeksi

Pilko lanttu ja porkkana ja keitä ne vähässä vedessä kypsiksi. Soseuta juurespalat keitinliemineen tehosekoittimella. Kaada sose takaisin kattilaan ja kiehauta sekä lisää ruokakerma ja suola. Kiehauta vielä kaikki ja kaada lautaselle. Lisää paprika kuutiot keiton päälle.

Keiton voi tehdä myös valmiista lanttu- ja porkkanasoseesta, jolloin ei tarvitse edes kuoria tai pilkkoa juureksia. Porkkanan määrää voi pinentää ja  mausteita käyttää oman mielen mukaan. Itse pidän lantun mausta eikä se tarvise lisämausteita. Porkkanaa laitoin kokeilumielessä mukaan. Jos olisin löytänyt naurista olisin tehnyt pelkästä nauriista keiton

MANSIKAN POIMINTAA ja SÄILÖNTÄÄ

Tänä kesänä tuli huonosti mansikkaa. Mikäli haluaa vielä mansikoita tälle kesää kannattaa pitää kiirettä.

Kun vanhemmillani viljelyä oli myyntiin asti, olin pellolla usein aamusta iltaan vanhempieni apuna. Viimeisten vuosien aikana kun viljelyä on ollut vain omiin tarpeisiin, niin itselle tulee vieläkin poimittua yleensä paljon mutta tänä vuonna oma pominta jäi vähäseksi huonon sadon vuoksi.
Viimevuosien aikana sato on jäänyt normaalia heikommaksi mansikalle huonojen talvien takia, sillä lunta on ollut vähän. Tänä vuonna oli pölyttäjiä vähän kukinta-aikana ja yhtenä yönä oli vähän hallaakin. Kuvassa huonosti pölyttynyt tai hallan vioittama "nappipäinen" mansikka. Myös luteet voivat aiheuttaa nappipäisyyttä. Marjan koko jäi myös pieneksi, mutta ne pienet viimeiset marjat on yleensä makeimpia...

Tänä vuonna on ongelmana myös harmaahome, koska alkukesä on ollut säteista ja välillä lämmintä. Harmaahomeen itiöt iskevät helpommin mansikkaan kukan terälehtien kautta ja kun on lämmintä ja kosteaa alkaa itiöt kasvamaan. Jos hometta haluaisi torjua pitäisi ruiskuttaa kasvinsuojeluaineita kukinnan aikaan. Kasvuston ilmavana åpitäminen auttaa myös. Vanhempieni nykyiset mansikan taimet on istutettu yhteen riviin, niin ilma liikkuu paremmin.

Alkavan homeen tunnistaa marjan kannan vierestä ruskeana pilkkuna joka myöhemmin laajenee ja pehmenee. Home voi alkaa myös muualtakin marjan pinnasta. Homeen saastuttama pinta pehmenee ja siihen kasvaa harmaata "hometta". Mikäli marjasta löytyy pienikin homesaastunata, sitä ei kannata pomia astiaan, sillä se saastuttaa kaikki astian marjat. Homeiset marjat kannattaa nakata ojaan tai kätävälle, jolloin ne eivät pilaa samassa puskassa olevia muita marjoja myöhemmin.

Mansikat voi pomia kantoineen tai kannattomina. kantoineen poimineet säilyvät paremmin, jos ei pääse heti säilömään tai jos haluaa pakastaa kokonaisina. Myyntiin pomittaessa pitää olla aina kanta mukana säilyvyyden takia. Mansikka kannattaa pomia siten että taittaa marjaa kannasta ylöspäin niin se napsahtaa poikki kannan tyvestä, eikä tarvitse puristaa ja vetää marjaa. Samalla rumia varren pätkiä ei tule mukaan.

Itse pomin pakastemarjat aina kannattomina, koska laiskana ihmisenä en viitsi käyttää aikaa poiminnan jälkeen perkkaamiseen. Otan marjan kantoineen puskasta ja irroitan sen jälkeen kannan kynnellä tai veitsellä.

Marjan poiminta kannattaa aloittaa aikaisin aamulla, sillä auringon lämmittäessä marja pehmenee eikä kestä esim. kuljetusta hyvin. Kun meillä oli myyntiin marjoja, huomasin että asiakkailla meni enemmän marjakiloja ämpäriin päivällä ja erityisesti helteellä poimittaessa. Myös kannattomina poimittaessa helteellä saattoi paino eroa olla reilusti yli kilokin, sillä astian pohjalla olevat voivat olla jo valmiiksi "hilloa".

Silloin kun poimin kannattomina säilön marjat paloiteltuina, jolloin ne vievät pakateessa vähemmän tilaa. Kaadan marjat isoon astiaan ja pilkon kaikki kerralla isolla veitsellä, jonka jälkeen laitan ne kauhalla pakastepurkkin tai lusikalla pieneen minigrip pussiin. muovipussissa marjat vievät vähemmän tilaa myös kuin purkeissa. koska säilön paljon marjoja pitää miettiä tilan käyttöä. Lisäksi pieniin miniminigrip pusseihin säilöttäessä saa pieniä annoksia eikä tarvitse sulattaa kerralla isoa määerää. Minipussiin menee sopivastin n. 100g, joka on hyvä kerta annos vaikkapa aamupuuroon. silloin kun tarvitsen enemmän otan purkkiin säilöttyjä tai useamman pussin. Meillä syödään marjat yleensä hieman kohmeisina, jolloin ne on parhaimpia.

Joskus teemme marjoista myös sosetta jos poimittavia marjoja on kerralla paljon. Sosemarjat voi kerätä kantoineen jolloin poiminta on paljon nopeampaa kun ei tarvitse irroittaa kantoja, sillä kannat eivät mene myllyn läpi vaan menevät erilleen.  Tällä tavoin saa säilöttyä nopeasti suuren määrän mansikoita. Sosetta on helppo käyttää esim. puuron sekaan tai juoda nektariinin tapaan Soseesta  tulee myös hyvää tasaista hilloa, joissa ei ole sattumia.

Lisää luettavaa mansikasta:
Arktiset aromit /säilöntä
hedelmän- marjanviljelyliitto
Fineli /mansikkan ravintoarvot
Mansikan tuholaisten tunnistus-T.Tuovinen2010.

JUOKSUHARJOITTELUN ALOITUS

Nyt on sitten aika lähteä kohti unelmia. (kts. juoksu-unelmia.. julkaisu)

Viimeisten kuukausien aikana olen liikkunut, silloin kun olen pystynyt, jalkaongelmien salliessa lähes liikuntasuositusten mukaan kävellen poluilla ja metsässä sekä välillä olen ottanut muutaman minuutin juoksuspurtteja.  Pääsääntöisesti liikuntani on ollut kevyttä kohtuullisesti rasittavaa.

Liikuntasuositusten mukaan  tulisi harrastaa 2,5h kohtuullisen rasittavaa liikuntaa esim. kävelyä tai hyötyliikuntaa tai 1h15min rasittavaa liikuntaa esim. juoksua, pyöräilyä, uintia tms. Lisäksi tulisi tehdä lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantavaa harjoittelua vähintään 2 krt./vk (kts. lähteet)

Kävellen en saa enään sykettäni nousemaan riittävästi, että se kehittäisi kunnolla kuntoani. Koska  pidän juoksemisesta, niin on aika aloittaa säännöllinen juoksuharjoittelu. Jos haluaa kohottaa kunnolla kuntoa tulee olla harjoittelun olla TAVOITTEELLISTA, SÄÄNNÖLLISTÄ, NOUSUJOHTEISTA ja SPESIFISTÄ eli pitää harjoitella sitä missä haluaa kehittyä. Minulla se tarkoittaa sitä että alan juoksemaan säännöllisesti ja lisäämään juoksun osuutta viikoittain. Mukana saa olla myös juoksua tukevaa harjoittelua varsinkin nyt alkuvaiheessa.  Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelua pitää myös tehdä säännöllisesti.

Edelleen kävely säilyy harjoittelussa mukana, mutta lisään kävelyn väliin juoksua, jolla totuttelen jalat juoksuun, ja samalla näen miten jalkani kestää juoksun. Jos ei kestä täyttyy vain jatkaa kävelyä, mutta enemmän metsässä, jossa syke nousee enemmän kuin poluilla sekä kaivella sauvat mukaan.

Ensimmäisessä vaiheessa otan tavoitteeksi juosta 30 minuuttia yhteen menoon elokuun puoleen väliin mennessä. Vaikka välillä tuntuisi että pystyisin juoksemaan aiemmin puoli tuntia, en tee sitä, vaan pysyn suunnitelmassani.

Tavoitteena on tehdä 3 peruskestävyyslenkkiä viikossa, koska pohjakunto pitää saada ensin nousemaan, ennen kuin vauhtia lisätään. En mittaa lenkkien matkaa kilometreissä vaan seuraan lenkin pituutta minuutteina ja syketasoja. Lenkeistä 2 on lyhyempää peruskestävyyslenkkiä, joissa syke saa nousta 140:een ja max. 145. aloitan lenkin verryttelyllä 5-10 min kävellen ja sen jälkeen 2 juoksuosuutta joiden välissä muutama minuutti kävelyä. Toisen juoksupätkän jälkeen teen 5-10min loppuverryttelyn kävellen. Alkuverryttelyn aikana teen välissä 1min juoksuspurtin. Lenkkien pituus lisääntyy juoksuosuuksien pidentyessä.

Viikon kolmannen lenkin tavoitteena on myös kehittää peruskestävyyttä ja valmistaa itseäni tuleviin pitkiin lenkkeihin. Syketasot pidän hieman matalemmalla (max n. 130) kuin viikon kahdella muulla PK-lenkillä. Ajallisesti lenkit ovat vähän pitempiä. Pitkällä lenkillä voi olla jo ekoilla viikoilla, mutta se voi olla myös umpimetsässä kävelyä sauvakävelyä , mitkä tukevat alkuvaiheessa juoksua, mutta eivät rasita liikaa jalkoja.

Nyt alussa kaikkien lenkkien pitää olla niin hidasta että ne tuntuu mukavilta. Vähemmän mukavia lenkkejä ehtii kyllä tehdä sitten kun peruskunto on kunnossa. Sykerajat olen laittanut vanhojen juoksumattotestien pohjalta ja huomioinut lisääntyneen ikäni. Sykerajat voi tehdä myös laskennallisesti mutta haluan käyttää vanhoja pohjana syksyyn asti, jolloin menen uuteen testiin. Minun nykyiset rajat sopivat suosituksiin joiden mukaan pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta.

Viikon aikana voi olla "palauttavaa" kävelyä matalalla sykkeellä vaikka joka päivä.

Aloitin ohjelman jo alkuviikosta (Ma 4.7.2016) ja ensimmäiset ohjelman mukaiset lenkit on tehty.
Voit seurata ohjelmaani ja sen totutumista lyhyesti tästä jutusta ja osaksi erillisistä päivityksistä. Lenkkipäivät eivät ole aina samoina viikonpäivinä koska välillä käyn yöllä taksissa ja väsyneenä ei kannata harjoitella. Lisäksi olen varannut heinäkuulle pari hieronta aikaa ja hieronnan jälkeisenä paivänä ei myöskään kannata harjoitella. Olen suunnitellut ohjelman itselle omaan kalenteriin sopivaksi.

Jokaisen harjoituksen jälkeen heti lyhyet venyttelyt ja illalla pidemmät

Alla harjoitusohjelmassa ensin suunnitelma ja perässä toteutunut sinisellä

VK 27 

Ma 4.7 Pk 10min kävelyä + 8 min juoksua +2min kävelyä + 8min juoksua+ 8min kävelyä  yht. 36min Harjoitus toteutui suunnitelmien mukaan

Ke 6.7 Palauttavaa kävelyä 30min ( lyhyet yöunet)
to lihaskuntoharjoittelua Molemmat suunnitelmien mukaan

Pe 8.6 Suunnitelma: PK yht 34min josta juoksua 6+6 min  Toteutunut: yht 39 min josta 8+10 min juoksua, kun oli niin mukavaa. 

Alla kuva perjantain omasta Polarin syketiedostosta. Sykemittarin käyttö on itselle tärkeää siksi etteivät sykkeet pääsisi nousemaan liian ylös, jolloin harjoittelu ei ole enään PK harjoittelua.



La liikkuvuus harjoittelu ja kunnon venyttelyt : Keppijumpaa ja venyttelyt


Su 10.7 PK pitkä 60min metsäkävelyä
Toteutus: 59min kävelyä polulla ja metsässä ja 1-3min juoksupätkiä polulla niin sain välillä sykkeen nousemaan 130. Keskisyke koko lenkillä 118. Ilalla pitkät venyttelyt terassilla auringossa...


VK 28
Ma lihaskuntoharjoittelu
Ti 12.7 PK yht.8+8 juoksua yht 36 min.
8+9 juoksua yht 32min
ke lihaskuntoharjoittelua

To 14. PK 10+10 yht 40min
10+10 yht 39min
Liikkuvuus harjoitus + lihsakunto

La 16.7 PK pitkä 60min Juoksua muutama minuuttí?? tai metsälenkki
Juoksua 1-3min pätkissä yht.n.16min,   koko lenkkiyht 56 min hiihtomajalla
Su lihaskunto

VK 29

Ma 18.7 PK 10+10 yht 40min
11+10min yht 40min

Hierontaa ti + huonot työvuorot..
To liikkuvuus ja lihaskuntoharjoitus

Pe 22.7 PK 12+12 yht 44min
15+12 yht 45min (ekalla pätkällä unohdin katsoa kelloa niin meni pitkäksi)
La lihaskunto

Su 24.7 PK Pitkä 60min (juoksua 10min) tai metsälenkki
Saunapuiden kärrääminen kottikärryillä etupihalta savusaunalle 2h16 min. 3,6km 
lihaskunto samalla kyykkyjä maastavetoja yms puita pinoon laittaessa...

VK 30 "kevyempi" viikko

Ti 26.7 PK 12+12 yht 44min. 
 TI 12+12 yht 42min.

Ke 27.7 kävely 50min
Liikkuviuus ja lihaskuntoharjoitus
TO 10+10min yht 35
To-pe hieronta  ja huonot työvuorot

La 30.7 PK pitkä 45 josta juoksua n. 20 min
La yht 53 min josta juoksua yht 25min.
Su liikkuvuus ja lihaskuntoharjoittelua

VK 31

Ma 1.8 PK 12+12 yht 44
Ma 12+12 yht 43min
TI liikkuvuus ja lihaskuntoharjoitus

To 4.8 PK 15+15 yht 50min
To 15+15 yht 45

Pe  kävelyä 30min  yötuuri
Liikkuvuus ja lihaskuntoharjoitus

Su 7.8 PK pitkä 60 josta 20min juoksua
31 min juoksua yht 47min. Sade ja ukkonen uhkasi joten juoksin.....

VK 32   Katso toinen päivitys juoksu harjoittelun aloitus yhteenveto

 Ma liikkuvuusharjoitus
Ti 11.8 PK 10+10 yht 40min 

Ke 10.8 PK 8+8 yht 30min (välissä 2x1min vähän reippaampaa)
to liikkuvuus ja pitemmät venyttelyt

Pe 12.8 Testijuoksu  30min "reipasta vauhtia" sykkeet saa nousta korkealle  + verryttelyt ennen ja jälkeen

Su palauttava kävely ja kunnon venytykset

Jos en mene Pattijoen toripäiville 13.8 testijuoksu lauantaina ja alkuviikon järjestys muuttuu hieman..

Mikäli selviän ilman jalkaongelmia tähän asti, niin tästä alkaa uusi ohjelma tavoitteena 60 min juoksua ja vähän myöhemmin 10km.

Kaikesta suunnittelusta huolimatta liikunnan pitää olla mukavaa ja sellaista mistä itse pitää!!!



Lähteet ja hyvää lisälukemista liikunnasta kiinnostuneille:

Käypä hoito, liikuntasuositukset

terveysliikunnan suositukset /UKK

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka

Syö hyvää / liikuntasuositukset

TERVEELLISEMPI MAKARONILAATIKKO

Makaronilaatikkoa tehdään melkein jokaisessa lapsiperheessä. Siitä voi tehdä myös vähän terveellisemmän vaihtoehdon käyttämällä kokojyvämakaronia tai pastaa, soijarouhetta osaksi tai kokonaan jauhelihan tilalta ja lisäämällä joukkoon vihanneksia.

Meidän perheessä käytetään aina kokojyvä makaronia tai pastaa. Kaupoissa on nykyään hyvät valikoimat erilaisia kokojyvätuotteita. Kuvan molemmat tuotteet ovat täysjyvää, mutta kuvan makaroni sisältää 51% täysjyvää ja kuviopasta sisltää 100% täysjyvää. Tuotetta saa kutsua täsjyvätuotteeksi mikäli se sisältää täysjyvää vähintaan 50%. Kannattaa tutkia pakkausmerkintöjä tuotteista, niin voi tehdä vieläkin parempia valintoja. Ravitsemusuositusten mukaan käytettävistä viljatuotteista puolet tulisi olla täysjyväviljaa.

Ravitsemusuositusten mukaan punaista lihaa tulisi käyttää viikossa korkeintaan 500g. Punaisen lihan osuutta voi korvata kalalla, kanalla ja palkokasveilla esim. soijarouheella, jota saadaan soijapavusta. Kaupoista löytyy tummaa ja vaaleaa soijarouhetta. Kuvassa on tummaa soijarouhetta. Jos käyttää jauhelihaa kannattaa valita vähärasvaisempi tuote esim. 10%

Seuraavassa eilisen makaronilaatikon ohje, jonka määrät ovat noin määriä, sillä en yleensä mittaa aineksia tarkkaan.... Tämä ohje on omasta päästä.

300g täysjyvä kuviopastaa
200g naudan jauhelihaa 10%
1,5dl soijarouhetta
300g porkkanoita (pakastesta löytyneitä)
2 kananmunaa
3dl rasvatonta maitoa
valkopippuria
yrttisuolaa

Keitä kokojyvä pasta kypsäksi ja paista jauheliha pannulla. Lisää jauhelihan joukkoon soijerouhe ja  ja vettä n. 2dl ja anna hautua 5-10min. Kuvan yläreunassa raaka soijarouhe ja alareunassa kypsennetty jauheliha/soijarouhe.

Laita pasta, jauheliha/soijarouhe ja porkkanat uunivuokaan. Sekoita munamaito sekä mausteet mausteet ja lisää ne vuokaan. Paista uunissa 180 asteessa n. 1,5h tai kunnes laatikko on kypsää.

Tarjoile valmis laatikko tuoreiden vihannesten kera. Tässä annoksessa on takuulla puolet kasviksia.

 Lähteet:

SYÖ HYVÄÄ

Terveyttä ruuasta / Suomalaisten ravitsemussuositukset

JUOKSU-UNELMIA ja TAVOITTEITA

 Mielessä jälleen JUOKSU-UNELMIA...

Kuvassa olen loppusuoralla n. 10 v sitten tervamaratonilla ja silloin ajattelin että teen tämän uusiksi.
Kuvan otto hetkellä tunne oli mahtava; minä tein sen pystyin siihen ja jaksoin hyvin!!! Valmistautuminen oli mennyt nappiin ja n. 9kk aiemmin jaksoin juuri ja juuri "juosta" kävelyvauhtia puolituntia ja nyt reilu 5h15min ja maraton läpi. Maratonin uusinta on edelleen yhtenä suurena unelmana elämässäni mutta toeutuuko se on vielä arvoitus????

Ensimmäisen maratonin jälkeen jatkoin juoksua ja tavoitteena oli juosta heti vuoden päästä uudestaan mutta aloin odottamaan tytärtäni. Sen jälkeen meni kolme vuotta, kun aloin olla jälleen maraton juoksukunnossa, loukkasin polveni. Polven kuntoutukseen menikin useampi vuosi ja kun jälleen aloin juoksemaan enemmän niksautin selkäni liukkaalla. Selkäni parannuttua kevät talvella alkoi isovarvas oireilemaan. Tällä hetkellä varvas on lähes kunnossa joten on aika taas miettiä unelmia ja tavoitteita unelmien toteuttamiseksi.

Viime vuosien aikana olen kuitenkin ongelmista huolimatta kävellyt ja välillä vähän juossutkin mutta harjoittelu ei ole ollut tavoitteellista eivätkä säännöllistä. Kipeän varpaan takia olen pitänyt täysin lepoa vain pari viikon pätkää. Nyt kevään ja alkukesän aikana olen kävellyt enimmäkseen poluilla ja metsässä sekä juossut pieniä muutaman minuutin pätkiä varpaan kestäessä.

Nyt heinäkuun alusta olen alkanut miettiä tavoitteitani uusiksi. Ensimmäisenä tavoitteena on testata kestääkö varvas säännöllistä lyhyttä juoksua. Juoksu määrää lisään hitaasti muutamasta minuutista ylöspäin ja viikon juoksukertoja on aluksi 2-3krt. Vaikka tekisi mieli juosta enemmän, yritän pysyä asettamissani rajoissa. Palauttavaa kävelyä voi olla vaikka jokapäivä. Alustava harjoitusohjelma elokuun puoleen  väliin on tekeillä. Laitan sen tänne blogiini erillisenä juttuna ja kirjaan sinne miten se toteutuu.

Mikäli paikat kestää ja pystyn juoksemaan, menen elokuun lopulla ODL:n juoksuklinikalle juoksumattotestiin, jolloin saan tarkat sykerajat harjoittelulleni ja pyydän sieltä myös ohjelman ja seurannan. Ensimmäisen maratonin juoksin aikanaan ODL:n juoksukoulun ohjelmalla ja muutenkin olen perehtynyt juoksuharjoitteluun paljon. Tiedän miten pitäisi harjoitella mutta kun toinen tekee ohjelman ja hänelle pitää palauttaa toteutunut ohjelma, niin harjoittelu tulee paremmin tehtyä. Sama pätee painonpudotuksessa, kun käy seurannassa toisen luona, syntyy paremmin tuloksia kuin itsekseen tehden..

Jos suunnitelmat onnistuvat seuraava tavoite on juosta ennen joulua 10km ja keväällä puolimaraton. En yritä kokonaiselle, vaikka aikanaan ennen maraton harjoittelua juoksukuntoni oli lähes sama tähän aikaa kesästä kuin nyt. Nyt on tullut ikää kymmenen vuotta lisää ja paikat eivät kestä niin hyvin kuin ennen. Paino on tällä hetkellä melkein sama kuin silloinkin. Oman vyönkiristysprojektikin on vielä kesken, joten paino pitäisi syksyllä olla vielä matalampi.

Omat haasteensa harjoitteluun antavat vielä oman Cambridge valmentajan työni, taksin työvuorot ja etenkin yötuurien yhteensovittaminen, sillä väsyneenä ei kannata harjoitella. Maijalle pitää jäädä myös aikaa. Hänen kanssaan voimme käydä yhdessäkin lenkillä minä kävellen tai juosten ja Maija pyöräilen, mutta hän ei halua lähteä tällä hetkellä metsäpoluille, vaan ainoastaan pyörätielle. Itse en mielellään lenkkeile kovalla alustalla, sillä jalat joutuvat kovemmalle rasitukselle varsinkin juostessa.

Unelmoida saa mutta lyhyemmätkin juoksumatkat kelpaavat, jos vain pystyn juoksemaan jälleen. Pienin askelin tässäkin asiassa eteen päin ja voihan se maratonkin vielä onnistua mutta ei vielä vuoden päästä....

MANSIKAT JA RÄKÄTTIEN TORJUNTA

Mansikat alkavat pikkuhiljaa kypsymään vanhempieni pellolla. Alussa joudutaan aina "tappelemaan" räkättirastaiden kanssa, kuka saa syödä ensimmäiset mansikat. Aikoinaan kun aloimme viljelemään mansikkaa teimme pellolle oikeita "variksenpelättimiä" ja laitoimme kaikenlaisia heiluvia ja kiiltäviä muoveja tolppiin yms. Joinain vuosina soitimme pelolla radiota yötä päivää että räkätit eivät söisi mansikoita. Kävimme myös itse kiertelemässä pelloilla ja säikyttelemässä räkättejä ennenkuin varsinainen poiminta alkoi. Kun viljelypinta-alat kasvoivat, emme enään pelotelleet räkättejä vaan, räkätit häipyivät pelloilta, kun poimijat alkoivat siellä kiikkua enemmän ja viljelypinta-ala oli niin suuri etteivät linnut ehtineet syödä kaikkia.

Nyt kun viljelyä on vain enään omiin tarpeisiin ja pinta-alat pienempiä, emme halua "antaa" marjoja räkäteille. Räkättejä voi torjua monella tavalla. Muutamia vuosia sitten maalasimme kiviä kirkkaan punaisiksi, joita laitamme mansikkapenkkeihin, jolloin linnut luulevat niitä kypsiksi mansikoiksi ja käyvät niitä nokkimassa. Kun linnut huomaavat etteivät ne ole syötäviä, niin ne jättävät osan oikeistakin marjoista maistamatta. Samoja kivejä on tänäkin vuonna jälleen pellolla.

Maalattuja kiviä kannattaa kokeilla, meillä ainakin toimii. Muita hyviä keinoja ovat mm. lelukäärmeiden roikkumaan laitto seipääseen.  Cd-levyjä tai peilejä kannattaa myös kokeilla. Tällä hetkellä kypsyviä marjoja on vielä niin vähän, että pellolle ei ole viety muita kuin punaisia kiviä.

Päivitys juttuun 9.7.2016. Käärmeet ilmestyivät pellolle...